Lohi on maailmanlaajuisesti mitattuna kalanviljelyssä yksi eniten tuotettuja kalalajeja, useiden karpin sukuisten makean veden kalalajien sekä Niilintilapian jälkeen. Vuonna 2012 lohenviljelyn vuosituotanto oli jo jopa 2,1 miljoonan tonnin luokkaa, kun taas luonnosta pyydetyn lohen saalis on tästä vain noin 0,15 %, 3 000 tonnia.
Verkkoallaskasvatus
Lohen verkkoallaskasvatus merivesissä alkoi alun perin Norjassa 1960-luvulla, ja tuotanto levisi sekä lähti jyrkkään lineaariseen kasvuun 1980-luvulla. Kasvu on jatkunut tasaisesti tähän päivään saakka. Noin kolmannes viljellystä lohesta tulee yhä Norjasta, muita suurempia ja tunnettuja tuotantoalueita ovat Chile, Skotlanti, Irlanti, Färsaaret, Pohjois-Amerikan itä- ja länsirannikko ja Tasmania (Australia). Vähäisempiä kalan tuottajia ovat Uusi-Seelanti, Espanja sekä Ranska.
Suomessa lohta ei viljellä verkkoaltaissa. Lohenpoikasia tuotetaan makeassa vedessä kalankasvatuslaitoksissa istutettavaksi Itämereen. Maailman ensimmäinen elintarvikkeeksi hyväksytty geenimuunneltu eläin oli AquaBounty Technologiesin vuonna 2015 kehittämä AquAdvantage-lohi.
Markkina-alueet
Suurimmat viljellyn lohen markkina-alueet ovat Japani, EU:n alue sekä Yhdysvallat. Kala myydään pääasiassa tuoreena tai sitten pakastettuna, Euroopassa suosittu muoto on myydä lohta myös savustettuna. Tuotannon erittäin nopean kasvun takia tuottajahintataso on laskenut jyrkästi, mikä on puolestaan hillinnyt tuotannon kasvua lohen alkuperäisillä pohjoisilla esiintymisalueilla. Tuotanto kasvaa nyt nopeimmin halpojen kustannusten Chilessä, joka vastaa jo lähes kolmanneksesta lohen kokonaiskasvatuksesta.
Ympäristövaikutukset
Lohenviljely on kauan ollut erittäin kiistanalaista ympäristövaikutustensa takia. Vesiin joutuvasta rehusta ja kalan ulosteista tulevat typpi- ja fosforipäästöt aiheuttavat paikallista rehevöitymistä. Lohenviljelyssä käytetään myös paljon vaarallisia kemikaaleja.
Lohenkasvattamoilta karkaavat lohet levittävät myös tauteja luonnonkalojen keskuuteen. Karanneen “kesytetyn” lohen risteytyminen jokivesissä alkuperäisen lohen kanssa nähdään myös suurena uhkana lohikantojen perimälle. Muun muassa Tenojoessa esiintyy viljelystä karannutta lohta, ja risteymiä on jo nyt todettu.
Norjan parlamentti onkin sittemmin onneksi kieltänyt kalankasvatuksen Tenovuonossa. Kalanviljelyä kritisoidaan myös luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Lohenviljely perustuu pelagisten rehukalojen massiiviseen pyyntiin, jolla on maailmanlaajuiset vaikutukset.